Home Sweet Home- Namibia

Monien mutkien jälkeen muutimme koirien kanssa huhti-toukokuun vaihteessa Karkkilaan- Suomen Namibiaan. Asuin alue on mitä mahtavin- peltoalöytyy ja maalais idylliä on ympärillä hevostalleineen metsineen. Ja mikä parasta, koiraystävällistä kansaa! Melkein jokaisessa talossa asuu koira tai kissa meidän taloyhtiössä. Ja muutenkin kylillä näkee paljon koiria ihmisineen.

Sitten hieman aktivoitumis uutisia... Baconin ilmoitin Lahden KV näyttelyyn ja tuloksen hienosti NUO ERI3. Tästä se taas lähtee, näyttely kesä 2012. Bacon on ilmoitettu muutamiin näytelmiin kesälle ja ehkä Bexykin pääsee kesän loppupuolella pyörähtämään kehässä... Tai sitten sen välivuosi jatkuu ja keskitymme toisiin harrastuksiin Bexyn kanssa. 

Bono joutui lupumaan palleistaan eilen. Leikkaus sujui hyvin Haarajoen eläinklinikalla. Nyt on tötterö päässä ja lääkitys muutaman viikon. Kovin on apeaa Bonon meno mutta eiköhän se tuostu pian piristy- myös ilman pallejakin. Kunhan Bono taas tervehtyy pääsee se juoksemaan mökille lintujen perässä ja uimaan! 

Hmm.. en koskaan itseäni kissaihmiseksi ole lukenut, mutta... Meille muutti kissa vauva toukokuun alussa. Pieni musta valkoinen pörröinen tyttö, Jyrki. Kyllä, voi kissa tytön nimi olla Jyrki jos se on Jyrkin näköinen. 

Alku ihmettelyn jälkeen kissa on otettu osaksi laumaa. Ja Bono käy ahneudelleen uskollisena silmänvältettyä tyhjentämässä kissan ruokakipon... 

Kesä tulee- vihdoinkin. Ei muuta kuin grillit tulille ja KOIRILLE KANS- meinaa sitä makkaraa! 

Moving boxes on the move !!!

Meidän lauma on nauttinut talvesta ja talven riemuista. Pikkuhiljaa Bono ja Bacon ovat kuntoutuneet suolistotulehduksesta ja pääsevät taas juoksemaan ja keräämään kadonnutta massaa. Bexy leikittää poikia ja on aikamoinen viikari...

Mieli on jo pitemmän aikaa vaeltanut maaseudun maisemissa... Jospa mekin joskus päästäisiin muuttamaan maalle jossa olisi peltoa koirille jossa kirmata.
Hetken tässä on etsitty ja laiteltu vuokrahakemuksia Helsingin kehyskuntiin, mutta lopulta päädyimme hakemaan asuntoja Päijät-Hämeestä, Kärkölän kunnasta. Ja nyt on enään kaksi viikkoa muuttoon !!! Meistä tulee maalaisia !!! Mikäs sen mukavampaa kuin kesällä kirmata heinäpellolla turkit heinässä. ;)
Maaliskuun puolivälin tienoilla olisi tarkoitus päästä uuteen osoitteeseen muuttolaatikoineen- iHanaaa!

When love will always win

Blinky jätti suuren kaipuun ja paikan meidän perheeseen. Paikan jota ei kukaan koskaan täydellisesti paikkaa.
Hetken meni ennenkuin sisäisti että talossa on vain kaksi koiraa- kaksi kovin rakasta koiraa. Jo loppuvuodesta oltiin käyty keskusteluja mahdollisesta perheen lisäyksestä.
Olin viettämässä Hilton hotellissa syntymäpäiviäni 13-14.1. ja illalla sain viestin joka sai kyyneleet silmiin. Meille tulisi perheen lisäystä! Ei meinannut tulla kyynelistä loppua.
Seuraavana päivänä alkoi matka kohti Tamperetta uutta perheen jäsentä hakemaan. Vastassa oli kalju ja kovin laihassa kunnossa oleva ujo poika, Bono. Bono on Baconin ja Blinkyn veli.

Bono meillä uudessa kodissaan

Uuteen kotiin päästyään Bono oli aluksi järkyttynyt nähtyään Baconin ja Bexyn jotka hieman innokkaasti koittivat tehdä tuttavuutta uuden ujon pojan kanssa. Bono turvautui koko illan kovasti minuun eikä oikein uskaltanut tehdä tuttavuutta muiden kanssa. Yönsä Bono vietti tiiviisti vieressäni kömpien jopa saman peiton alle.

Seuraavana päivänä Bono oli jo kuin olisi aina meidän laumassa ollut! Kovin nopeasti poika kotiutui, illalla jo tavarat meinasivat tippua hyllyiltä kun kolmikko laittoi leikiksi.

Luonteeltaan Bono on melko ujo. Mutta rohkeuden merkkejä on alkanut näkymään. Bono on välillä ollut töissä mukana tekemässä asiakaskäyntejä. Bono terapioi vanhuksia ja vanhukset Bonoa. ;) Bono on myös kovin miellyttämisen haluinen koira joka mielellään tekee erilaisia temppuja. Hassua omistaa sellainen afgaani joka tottelee! Saa nähdä mistä tottelevaisuuskoulutus kentiltä meitä vielä tapaa...

Bono työtoimistolla

Parempaa syntymäpäivä lahjaa voisi vain toivoa! Kiitos kaikille asianosaisille, että Bono on nyt meillä- jossa sitä rakastetaan ja se saa ansaitsemansa huomion ja hoidon!


Meillä hiljaiselo jatkuu ja nautimme talvesta ja toistemme lämmöstä. Näyttelykehiin palaamme näillä näkymiin kevään loppupuolella!

Carpe diem

Rakas Blinky keväällä 2011

Meillä ei vietetty joulua. Meillä surtiin. Rakas Blinky jouduttiin päästämään suuren taistelun jälkeen joulun enkelten matkaan 20.12.2011. Rakas hännän heiluttaja, tättähäärä, on poissa. Tuntui niin väärältä tehdä raskas päätös niin nuoren koiran kohdalla, ei 1 vuoden ja 2 kuukauden ikäisen koiran kuulu olla enkeli, tähtenä taivaalla. Blinky oli Viikin eläin sairaalan tehohoito yksikössä ja Hattulan Vethaussissa hoidossa, mutta rankat hoidot eivät tuoneet toivottua vastetta ja jouduin tekemään raskaan päätöksen ajatellen koiran parasta.

Eikä meidän pitänyt enää ikinä joutua Viikin eläin sairaalan tehohoito yksikön asiakkaaksi. . . Kunnes tammikuun kolmas viikonloppu koitti,
Bacon alkoi oksentelemaan eikä edes vesi pysynyt sisällä 10 minuuttia kauempaa. Illalla lähdettiin käymään Viikin eläin sairaalan päivystyksessä tarkistuttamassa tilanne. Kolme tuntia odotettiin ja Baconia tutkittiin. Sairaalassa Bacon ei jaksanut enää edes maasta nousta jaloilleen eikä kävellä. Alle vuorokaudessa pirteä elämän tarmoa täynnä oleva koira oli vain haamu entisestään ja olisi vain halunnut maata ja nukkua, välillä rajusti oksentaen.
Bacon joutuikin jäämään eläin sairaalan polille tiputukseen kuivumisen takia. Klo 5 aamulla sain puhelun, että Bacon on jouduttu siirtämään tehohoito yksikköön yön  aikana. Viikkiin oli viety oksentelun ja ripuloinnin takia useampia koiria, liikkeellä on siis hieman rajumpaa oksennus-ripuli tautia. Tosin muut koirat olivat selvinneet pelkällä nesteytyksellä poliklinikan puolella.
Tehohoidossa Baconin tila alkoi vakaantua ja alettiin pääsemään hurjimman vaiheen ohi. Bacon myös piristyi sen verran että sain hakea sen myöhään maanantai iltana kotiin saamaan jatko hoitoja. Bacon sai antibiootit ja vatsansuoja lääkityksen sekä todella tarkat ruokinta ohjeet.
Nyt tapahtuneesta on toista viikkoa ja Bacon alkaa olemaan oma reipas itsensä. Ruoka alkaa maistumaan eikä enää tarvitse pakko ruokkia ja juottaa koiraa, ja mikä parasta Baconista enää ei tarvitse nieleskellä tabletteja aamulla ja illalla ja päivällä ei enää tarvita kauhean makuista maitohappobakteeri litkuja väkisin niellä.
Nyt ollaan jo voiton puolella- jos niin voi sanoa. Tästä alkaa kuntoutuminen ja lihottaminen, Bacon on taudin myötä laihtunut useamman kilon.
Kiitos Viikin eläin sairaalalle ja Vethaussille hyvästä ja ammattiatitoisesta hoidosta joita koirani ovat saaneet! Vaikka sitä aina pelkää kun koiran joutuu jättämään sairaalaan hoidettavaksi, voi olla turvallisin mielin että hoitajat tekevät parhaansa eläimen hyvin voinnin ja paranemisen eteen, ja aina tarvittaessa ottavat heti yhteyttä. Kiitos myös kaikille ystäville jotka ovat olleet tukena tämän raskaan ajan, etenkin koirieni kasvattajalle joka on ollut korvaamaton tuki ja turva!

Joten carpe diem- tarttukaa hetkiin, rapsuttakaa ja hellikää rakkaita koirianne, antakaa jakamaton huomio.

Baconin sanoin Veni Vidi Vici- tulin näin voitin, mahataudin!